Vuoden 2021 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan ulkomainen yhtiö on yleisesti verovelvollinen Suomessa, jos sitä johdetaan Suomesta. Lakimuutoksen tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa Suomen verosääntelyä useiden muiden valtioiden kanssa. Lisäksi pyritään estämään tilanteet, joissa yhtiö perustetaan alhaisemman verotuksen maahan, vaikka yhtiön omistus ja johto (eli tosiasiallinen johtopaikka) sijaitsevat Suomessa.
Mikä on tosiasiallinen johtopaikka?
Tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee paikassa, jossa yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset. Jos hallituksen kokoukset järjestetään etäyhteydellä, johtopaikkaa arvioidaan sen mukaan, mistä kokoukseen liitytään. Suomen verottajan ohjeistuksen mukaan tosiasiallisen johtopaikan sijainnin arviointi perustuu tosiseikkojen ja todellisten olosuhteiden perusteella tehtävään kokonaisharkintaan. Arvioinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi hallituksen tai muiden yhteisön päätöksentekoelinten kokousten pöytäkirjoja sekä muuta relevanttia dokumentaatiota.
Vastuu tosiasiallisen johtopaikan määrittelystä on yhtiöllä itsellään, ja lopullisen päätöksen tekee veroviranomainen tapauskohtaisen arvioinnin perusteella.
Yleinen verovelvollisuus Suomessa
Jos virolaisen yhtiön osalta täyttyvät kriteerit, että yhtiön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, on yhtiö Suomessa yleisesti verovelvollinen. Se tarkoittaa, että yhtiö on velvollinen suorittamaan Suomeen veroa kaikista saamistaan tuloista, riippumatta siitä, onko ne saatu Suomesta vai ulkomailta.
Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhtiön verotuksessa sovelletaan samoja tuloverolain säännöksiä kuin suomalaisen yhteisön verotuksessa kuten mm. tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta koskevia säännöksiä.
Esim. virolainen yhtiö laatii tilinpäätöksen virolaisten säännösten mukaan, mutta sen luvut on oikaistava Suomen verolainsäädännön mukaisiksi veroilmoitusta varten.
Veroilmoitus Suomessa on verolomake 6B liitteineen.
Verosopimuksen vaikutus
Suomessa yleisesti verovelvollisen yhteisön ulkomailta saamiin tuloihin voi kohdistua myös toisen valtion verotus, jos toisella valtiolla on tuloon verotusoikeus kyseisen valtion sisäisen lainsäädännön ja sovellettavan tuloverosopimuksen perusteella. Esim. Viro verottaa yhteisölle Virossa syntynyttä kiinteistötuloa tai liiketuloa, kun ko. tuloa jaetaan osinkona.
Mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan Suomea sitovan verosopimuksen mukaan hyvitysmenetelmällä eli vähentämällä ulkomaille maksetut verot. Vieraasta valtiosta saadusta tulosta Suomessa suoritettavista veroista vähennetään vieraassa valtiossa samasta tulosta vastaavalta ajalta suoritettujen verojen määrä (ulkomaisen veron hyvitys). Hyvityksen enimmäismäärä lasketaan verottajan määrittämällä laskentakaavalla. Kun ulkomaille maksettu vero ylittää enimmäismäärän, verovuonna voidaan vähentää enintään hyvityksen enimmäismäärä. Ylittävä osuus voidaan siirtää vähennettäväksi viitenä seuraavana verovuotena.
Yhteisön on vaadittava ulkomaisen veron hyvitystä kirjallisesti verotusta toimitettaessa lomakkeella 70. Lomake on täytettävä silloin, kun yhteisö on maksanut ulkomaisia veroja verovuonna tai ulkomaista veroa ei ole voitu edellisinä vuosina hyvittää, koska Suomessa maksettavan tuloveron määrä on ollut hyvitettävää määrää pienempi. Jos ulkomailla peritty vero ylittää verosopimuksen mukaisen määrän, ylittävää osaa ei voida hyvittää.
Osingonjako
Suomessa yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön maksamia suorituksia (osingot, korot ja rojaltit) pidetään Suomesta saatuina samaan tapaan, kuin jos suorituksen maksaja olisi kotimainen yhteisö.
Yhtiön tulee pidättää osingoista ennakonpidätys, kun se maksaa ne Suomessa yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle. Pidätetystä ennakonpidätyksestä tehdään ilmoitus Suomen verottajalle ja vero tilitetään seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Lisäksi tulee tehdä osinkojen vuosi-ilmoitus.
Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön nettovarallisuuden ja osakkeen matemaattisen arvon laskemiseen sovelletaan soveltuvin osin varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia. Yhtiön osakkeen matemaattinen arvo vahvistetaan Suomen verotuspäätöksessä.