Skip to main content

Arvonlisäveron alarajan laskenta alkaen 1.1.2025 (käännös viron kielestä https://www.emta.ee/ariklient/maksud-ja-tasumine/kaibemaks/kaibemaksukohustuslasena-registreerimine/piirmaara-arvestus-alates-01012025)

1.1.2025 alkaen 40 000 euron alaraja, joka velvoittaa ALV-rekisteröitymiseen, sisältää:

  • Verollisen tavaroiden ja palveluiden liikevaihdon, mukaan lukien 0 % ALV-kannan alaisen liikevaihdon, lukuun ottamatta käyttöomaisuuden luovutuksia;
  • Kiinteistötransaktioiden (arvonlisäverolain § 16, kohta 2, alakohdat 2, 3 ja 6) liikevaihdon, lukuun ottamatta käyttöomaisuuden luovutuksia ja satunnaisia transaktioita;
  • Vakuutuspalveluiden (arvonlisäverolain § 16, kohta 2, alakohta 1) ja rahoituspalveluiden (arvonlisäverolain § 16, kohta 21) liikevaihdon, lukuun ottamatta satunnaisia palveluita.

Alarajaan lasketaan vain liikevaihto, jonka tapahtumapaikka on Virossa.

Jos yhtiön koko liikevaihto on joko ALV-vapaata tai 0 % ALV-kannan alaista (eikä siihen sisälly yhteisömyyntiä), rekisteröitymisvelvollisuutta ei synny liikevaihdon määrästä riippumatta.

Kiinteistötransaktiot
Alarajaan sisällytettävät kiinteistötransaktiot käsittävät kaikki arvonlisäverolain § 16, kohta 2, alakohdissa 2, 3 ja 6 mainitut transaktiot, kuten myyntitransaktiot, vuokra- ja leasingsopimukset sekä esimerkiksi jäsenyyden taloyhtiössä.

Vakuutuspalvelut
Alarajaan sisällytettäviin vakuutuspalveluihin kuuluvat myös jälleenvakuutus- ja vakuutusvälityspalvelut.

Rahoituspalvelut
Alarajaan sisällytettävät rahoituspalvelut tarkoittavat arvonlisäverolain § 16, kohta 21 mukaisia palveluita, kuten:

  • Talletustransaktiot, jotka liittyvät talletusten ja muiden takaisinmaksettavien varojen vastaanottamiseen yleisöltä;
  • Luottotransaktiot, mukaan lukien kulutusluotot, asuntolainat ja muut yritystoiminnan rahoitustransaktiot;
  • Leasing-transaktiot;
  • Maksupalvelut maksulaitosten ja sähköisen rahan laitosten laissa määriteltynä, lukuun ottamatta transaktioita muistokolikoilla (EU:n asetus nro 651/2012) tai kolmansien maiden muistokolikoilla, jotka eivät ole sijoituskultaa;
  • Käteiseen liittymättömien maksuvälineiden, kuten sähköisten maksuvälineiden, sähköisen rahan, matkashekkien ja vekselien, liikkeeseenlasku ja hallinta;
  • Takuu- ja vakuustapahtumat sekä muut sitoumuksia tulevaisuudessa luovat tapahtumat;
  • Transaktiot, jotka koskevat arvopapereita ja ulkomaanvaluuttaa (arvonlisäverolain § 16, kohta 1, alakohdat 1–7), mukaan lukien rahamarkkinatransaktiot, kuten shekit, vekselit, talletustodistukset ja muut vastaavat instrumentit;
  • Edellä mainittujen arvopapereiden liikkeeseenlaskuun ja myyntiin liittyvät transaktiot ja toimet;
  • Rahoitusvälittäjän toiminta;
  • Edellä mainittuihin palveluihin liittyvät neuvottelupalvelut;
  • Sijoitusrahastojen hallinta, kuten sijoitusrahastolaissa määritelty, mukaan lukien rahastojen hallintaan liittyvät palvelut tilanteessa, jossa hallintatehtävät on siirretty rahastoyhtiöltä ulkopuoliselle toimijalle.

Arvioitaessa, onko rahoitustransaktio liikevaihtoa arvonlisäverolain tarkoittamassa mielessä, on huomioitava, tarjotaanko palvelu yhtiön itsenäisen taloudellisen toiminnan yhteydessä ja voiko yhtiö vaikuttaa palvelunsa hinnan määrittelyyn. Esimerkiksi talletuskorko on periaatteessa palkkio pankille lainaksi annetusta rahasta, mutta koska talletuskorkoa saava ei voi määritellä koron suuruutta, sitä ei voida pitää liikevaihtona arvonlisäverolain näkökulmasta. Jos yritys lainaa rahaa toiselle yritykselle, korko sovitaan, palveluntarjoaja määrittelee hinnan, ja kyseessä on liiketoiminta, joka luo liikevaihtoa.

Näin ollen rahoituspalveluiden liikevaihto sisältää esimerkiksi erilaisten arvopapereiden myynnin ja lainoista saadut korot, jos ne eivät ole satunnaisia transaktioita. Rahoituspalveluiden liikevaihtoon ei sisälly talletuskorkojen lisäksi esimerkiksi joukkovelkakirjoista saadut korot, osingot tai joukkovelkakirjojen lunastukset.

Muut ALV-vapaat palvelut
Muut ALV-vapaat palvelut, kuten terveydenhuolto- ja koulutuspalvelut, jäävät myös 01.01.2025 alkaen alarajalaskennan ulkopuolelle.

Lisäksi alarajaan ei sisällytetä käyttöomaisuuden myyntiä eikä satunnaisia kiinteistö-, rahoitus- ja vakuutustransaktioita. Satunnaisuutta ei voida arvioida pelkästään tapahtumien määrän, summan tai suhteellisen osuuden perusteella. Transaktio on yleensä satunnainen, jos yritys on sijoittanut vapaita varojaan, myöntänyt lainaa jne., mutta yritys on perustettu jotakin muuta toimintaa varten.

Rahaministeriö on selittänyt satunnaisia transaktioita seuraavasti:

”Satunnaisesta transaktiosta on kyse silloin, kun kyseiset transaktiot eivät liity arvonlisäverovelvollisen pääasialliseen toimintaan tai päivittäiseen liiketoimintaan. Esimerkiksi satunnaisesta luovutuksesta on kyse, jos arvopapereita myy yritys, joka on hankkinut ne sijoitustarkoituksessa, mutta ei harjoita arvopaperikauppaa pääasiallisena toimintanaan, tai jos lainan myöntää yritys, jonka toimiala ei ole lainojen myöntäminen. Satunnaisen transaktion määrittämisessä otetaan huomioon myös, kuinka paljon sisääntuloa kyseiselle transaktiolle käytetään (C-378/15).”

Esimerkkejä

Esimerkki 1
Viron yrityksellä on vuoden aikana liikevaihtoa vain asuinhuoneiston vuokrauksesta yhteensä 42 000 euroa.

Koska kyseessä on pelkästään ALV-vapaa liikevaihto, ALV-rekisteröitymisvelvollisuutta ei synny edes vuodesta 2025 alkaen.

Esimerkki 2
Viron yrityksellä on kalenterivuoden alusta lähtien 38 000 euroa ALV-vapaata liikevaihtoa asuinhuoneiston vuokrauksesta ja lisäksi 2 500 euroa verollista liikevaihtoa koulutuspalvelujen tarjoamisesta.

Yrityksellä on sekä verollista että ALV-vapaata kiinteistöön liittyvää liikevaihtoa (joka ei ole satunnainen transaktio), ja sinä päivänä, kun kalenterivuoden kokonaisliikevaihto ylittää 40 000 euroa, syntyy velvollisuus rekisteröityä ALV-velvolliseksi. Lisäksi ALV-vähennyksissä on huomioitava suhteellinen osuus.

Esimerkki 3
Leluja valmistava yritys saavuttaa kalenterivuonna 38 000 euron liikevaihdon. Yritykselle jää ylimääräistä rahaa, jonka se lainaa kerran ja ansaitsee siitä 3 000 euron koron. Seuraavana vuonna yritys suunnittelee sijoittavansa lainasta saadut rahat ja korot lelujen valmistukseen.

Tässä tapauksessa rahoitustransaktio voidaan katsoa satunnaiseksi. Vaikka ALV-vapaalla korkotuotolla laskettu 40 000 euron alaraja ylittyy, rekisteröitymisvelvollisuutta ei synny.

Esimerkki 4
Yrityksen toimialana on arvopapereiden ostaminen ja myyminen. ALV-vapaa liikevaihto osakkeiden myynnistä on 300 000 euroa, ja verollinen liikevaihto konsultointipalveluista 1 000 euroa.

01.01.2025 alkaen yrityksen on rekisteröidyttävä ALV-velvolliseksi, kun 40 000 euron alaraja täyttyy. Jos yrityksellä on kalenterivuoden alusta lähtien vain ALV-vapaata liikevaihtoa, rekisteröitymisvelvollisuus syntyy sinä päivänä, kun verollinen liikevaihto alkaa.

Esimerkki 5
Yritys tarjoaa ALV-vapaita terveydenhuoltopalveluita yhteensä 500 000 eurolla ja lisäksi koulutuspalveluita 2 000 eurolla.

Vuonna 2025 ALV-rekisteröitymisvelvollisuutta ei synny, koska terveydenhuoltopalvelut kuuluvat sosiaalisiin ALV-vapauksiin, joita ei lasketa alarajaan.

Ohjeen viimeinen päivitys: 22.01.2025